Ripariraamis 7 - Ajasta ikuisuuteen
Katso raamiksen intro YouTubessa
Muistolause: ”Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut.” (Saarn. 12:7)
Raamatussa puhutaan kuolemasta yllättävän vähän. Mutta kun siitä puhutaan, kuolemaa kuvataan kotiin palaamisen kaltaisena asiana. ”Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut.” Jeesus taas puhuu oppilailleen kuolemastaan: ”Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.” Jeesuksen puheista saa sen kuvan, että kuoleman jälkeen Hän on meitä vastassa.
Sanotaan, että nykyajan ihminen on nähnyt kymmeniä murhia ja tappoja erilaisilla ruuduilla. Varmasti sinäkin, jos alat miettimään. Leffoissa kuolemaa käsitellään kovin kevyesti. Luoti osuu johonkuhun ja hän lakoaa lattialle. Siinä se. Noinko arvoton on ihmisen elämä?
Raamatussakaan ei oikeastaan kuvata lainkaan luonnollista, rauhallista kuolemaa, jonka useimmat ihmiset elämänsä lopussa kokevat. Palstatilaa saavat sen sijaan näyttävämmät elämän lopun tavat.
Lukekaa Raamatusta kaksi kuolemaa:
- Simsonin kuolema Tuom.16:25-31
- Jeesuksen kuolema Mark. 15:33-39
Keskustelkaa:
- Mitä tunteita nämä kohdat herättivät sinussa? Mitä ajatuksia kohdat herättivät?
- Löysitkö kohdista viitteitä Jumalan läsnäolosta?
- Mitä itse ajattelet kuolemasta? Millainen on hyvä kuolema?
- Mitä uskot / toivot, että kuoleman jälkeen on?