Toivo ja Lempi

Kellaripediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarvikkeet: Q, sanomalehtiä, kangas (esim. pyyheliina), ajatuskuplia, lapsen kengät, pussi, Pepsodent, hattu, kinnas, 1000-taalaa, sytkäri, sydän, kivi, köysi, nuotti, piikki, kärpäslätkä, pipari, konseptit, sateenvarjo, punainen lanka, veivi, mittanauha/viivoitin

Kertoja lukee tarinaa. Samalla Toivo ja Lempi näyttelevät tekstin mukaan. Alleviivatut osat näytellään kirjaimellisesti. Näyttelijöillä on tarvikepussit mukanaan.

Kertoja: Tämä on rakkaustarina suloisesta Suomestamme, lempiväisten luvatusta maasta. Mikä kesäillan idylli: Lempi ja Toivo, nuori ja ah, niin kaunis pari, istumassa elämänsä ihaninta ehtoota Salolammen rannalla. Kohtaus on kuin suoraan nyyhkynovellista. Tulette näkemään hellyttävimmän lemmentarinan minkä olette ikinä nähneet.

Sinä iltana ei maailmassa ollut ketään muuta kuin he kaksi: Lempi ja Toivo. He katselivat haltioituneina kuuta taivaalla . Oli jo orastava syksy ja lehtiä putoili puista. Nuoripari vain istui kankaalla ja unelmoi, kuin ketkä tahansa lempiväiset – puhumatta mitään. He vain seurailivat ajatustensa kulkua ja aina välillä he kiinnittivät katseensa toisiinsa. Heidän lempensä oli vielä lapsen kengissä. Lisäksi alkuvaiheessa on kaikilla rakastavaisilla omat pakolliset kuvionsa. Toivo halusi avata keskustelun, mutta onneton puhui vain omaan pussinsa. Toivo yritti kaikkensa: hän alkoi heittää huulta, mutta mikä kumma oli kun huuli ei oikein tahtonut irrota. Toivon toinen valtti oli aito pepsodent-hymy. Sitten hän yritti valloittaa hattutempuillaan, mutta Lempi alkoi moisesta loukkaantuneena soittaa poskeaan ja viittasi kintaalla koko hommalle. Vihdoin oli vuorossa tuhannen taalan kysymys: “Rakastatko minua?” Silloin Lempin rakkaus syttyi. Hän oli aina etsinyt tuollaista suoraselkäistä miestä. Niin Lempi menetti sydämensä. Kivi vierähti Toivon sydämeltä ja he alkoivat vetää yhtä köyttä. Mutta kun Toivo alkoi laulaa lurittelemaan neidolleen, hän lauloi nuotin vierestä. Siitäpä Lempi otti nokkiinsa ja alkoi piikitellä Toivoa. Tästä suuttuneena Toivo lähti lätkimään ja Lempi oli toivoton. Toivo tuli kuitenkin takaisin. Tuntuu kuin koko rakkaustarina olisi mennyt pipariksi. Se oli vain yhtä soutamista ja huopaamista. Välillä lempi syttyi, välillä toivo sammui. He alkoivat leikkiä kissaa ja hiirtä. Toivo sekosi pahasti konsepteissaan ja Lempille jäi koko touhusta paha maku suuhun. Mutta totta kai tämänkin tarinan pitää saada onnellinen loppu. Alkoi sataa. Nuoripari etsiytyi sateenvarjon alle. Siellä he löysivät rakkautensa punaisen langan. He lupasivat rakastaa toisiaan niin myötä kuin vastoinkäymisissä, kunnes Toivo heittää veivinsä ja Lempi potkaisee tyhjää. Sen pituinen se.