Levykaupassa

Levykauppaan saapuu mies. Mies astelee varovasti sisään. Häntä jännittää. Kauppias tuijottaa miestä vähän aikaa, kunnes kysyy mitä saisi olla. Mies ei saa sanaa suustaan, hän elehtii jännittyneesti. Lopulta mies avaa suunsa: “Oisko teillä tämä… tämä, tämä…ei nyt just tule mieleen.” Kauppias yrittää auttaa tiedustelemalla levyn nimeä, esiintyjän nimeä tai edes jonkun kappaleen nimeä. Mutta asiakas ei muista. Lopulta kauppias pyytää miestä vaikka hyräilemään jotain kappaletta. Miestä jännittää yhä, mutta lauluääntään valitellen hän viimein laulaa ääni väristen ja kovaa: “Sinä ja minä ... eiku ... minä ja sinä linja-autossa, minä ja sinä markkinoilla, minä ja sinä linja-autossa.” Kauppias miettii hetken ja löytääkin kohta levyn, hän asettaa sen soimaan ja levyltä alkaa kuulua täsmälleen sama pätkä mitä mies lauloi. Mies ostaa levyn ja lähtee. (Kun käyttää cd-radionauhuria, niin mankkaan voi asettaa cd:n ja painaa silti soimaan kasetin, johon on etukäteen nauhoitettu kaikki “eiku” äännähdyksetkin.)